Historiaa ja tarinoita

Merikapteeni, filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtori PAAVO E. KAUPPINEN -
AIKAANSA EDELLÄ MYÖS TUTKIJANA?

Paavo E. Kauppinen on ollut sukuseuran aktivisti seuran pöytäkirjojen mukaan ja vaikuttanut sukuseuran toimintaan vuosikymmeniä. Ja kuitenkin kaikesta sukurakkaudestaan huolimatta Paavo E. oli omalla tavallaan "salaperäinen mies".

Paavo Erik Olavi Kauppinen syntyi 29.6.1911 Tampereella ja kuoli 28.2.2004 Helsingissä 92-vuotiaana. Hänen sukujuurensa menevät Viitasaarelle, josta esivanhemmat ovat lähtöisin.

Paavo E. oli merikapteeni ja kaksinkertainen tohtori, sekä filosofian että yhteiskuntatieteiden tohtori. Hän aloitti lisäopiskelut merikapteenin töistä eläkkeelle jäätyään ja jatkoi erilaisia tutkimuksia vuosikausia. Erityisesti häntä kiinnosti suomen kielen ja kelttikielen sukulaisuus.

"Paavon tutkimuksia ei alan piireissä otettu silloin kovin vakavasti. Muun muassa Paavon todistelulle, että suomen kieli on sukua kelttien kielelle, saatettiin hymähtää. Jos Paavo eläisi, tilanne olisi nyt toinen. Nimittäin uusi geenitutkimus on osoittanut, että kaksi kolmasosaa myös suomen itäosien ihmisten esi-isistä on varhaiskelttejä. Eli kannamme paljolti samaa verta kuin ihmisillä Belgiassa, Ranskassa, Walesissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Miksei kieleenkin olisi jäänyt silloin jäänteitä kaukaisista yhteisistä ajoista", pohdiskelee sukututkija Jarmo Ahlstrand.

Sotamuistoja

Yksi voimakkaimpia nuoruuden kokemuksia Paavon kertoman mukaan oli se, kun hän mitään ymmärtämättömänä pikkupoikana kuljeskeli kansalaissodan Tampereen taistelun kaatuneiden seassa. Tämä taistelu oli siihen mennessä Pohjoismaiden suurin.

Jatkosodan aikana Paavo oli jäänmurtajasta sota-alukseksi muutetun laivan kapteenina. Näistä ajoista kertoo hänen kirjoittamansa muistelmateos "Itämeren merisodan varjossa".

Sotien jälkeen Suomen piti luovuttaa melkoinen joukko laivoja sotakorvauksena Neuvostoliitolle. Harvoja jäljelle jääneitä laivoja tarvittiin hakemaan ruokaa ulkomailta, ja yhden sellaisen laivan kapteeni oli Paavo E. Kauppinen.

Laiva haki elintarvikkeita Suomeen Etelä-Amerikasta, Argentiinasta, Uruguaista ja Chilestä. Kaikesta oli puutetta, ja tätä jatkui monta vuotta. Yhdellä tällaisella matkalla oli mukana häämatkalaisena myös Paavon vaimo. Sukututkija Jarmo Ahlstrand kertoo useilla sukuseuran asioihin liittyvillä ajomatkoillaan Paavon maininneen myös öljyn viemisestä Grönlantiin Thulen tukikohtaan. Sillä reissulla Paavo oli nähnyt muun muassa mahtavien jäävuorien irtoavan kiintojäästä. (lähde: KauppisViesti 1/2006).